Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alina. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. joulukuuta 2010

Se on sitten kevät / So it is spring

Vielä yksi Alina / Yet another Alina
Yarn: Novita Isoveli + stahsbusting with
some Fritidsgarn, Malabrigo and Marks & Kattens Tova
Needles: 8.0 mm
Pattern: Alina Shawl by Merja Korhonen
Joulu on kummallista aikaa: tunteikasta, pimeää, kiireistä, salaperäistä ja kiihkeää. Omassa lähipiirissäni joulun vietto on muuttunut hermoja raastavasta kaahottamisesta seesteisyyden keitaaksi. Pieneen jouluumme kuuluu yhdessäoloa ja joitakin perinteitä, mutta hyvin vähän pakkoja. Minä laskeudun jouluun, päivä päivältä, yhä alemmas, syvemmälle, peremmälle. Ja sitten alkaa uusi vuoden kierto. Eilen oli talvipäivän seisaus eli vuoden pimein päivä. Tänään on kevään ensimmäinen päivä.

Christmas is such a peculiar season: sentimental, dark, busy, mysterious, and hectic. In my small circles, we've managed to transfer the glorious festivities of Christmas from a nerve-racking chaos into an oasis of serenity. Our small Christmas includes being together, some traditions, but very little compulsoriness. I descend into Christmas, day by day, lower and lower, deeper and deeper. And then begins a new cycle. Yesterday, it was the winter solstice, the darkest day of the year. Today, it is the first day of spring.

Honkarinteen suomenlammas
Baby Finnsheep by Honkarinne Farm
Istun alas sohvaan, puoliso sytyttää tulen takkaan ja tuo kuumaa glögiä. Jouluksi kotiin käymään tullut esikoinen äänittää isävainaan kanteleen ääniä. Luon silmukat Jared Floodin suunnittelemaa Terra-huivia varten, lankana on Tuomaan markkinoilta ostamani luonnonmusta Honkarinteen suomenlampaan karitsan villalanka. Huomenna paistetaan ankkaa ja juodaan shampanjaa. Ja nautitaan.

I sit down on the couch. My dear husband lights the fire in the fireplace and brings a jar of hot glühwein. The firstborn visiting home for Christmas is recording sounds of my late father's kantele. I cast on Jared Flood's Terra shawl. My yarn is purchased from Tuomas (St. Thomas) market at the Esplanade park in Helsinki City Centre; it's baby Finnsheep in natural black. Tomorrow, we shall roast two ducks and drink champagne. And we shall enjoy.


Pakkasenpuremat / Frostbites
Oma malli, my own pattern

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Suomi-Alina / Finlandia Alina

Pattern: Alina by Merja Korhonen (90 sts cast-on)
Yarn: Handu's Pukkilu, shade Taivaansini [Sky Blue], c. 85 g
Needles: KnitPro Symphonie 4.5 mm
Finished size: 33 x 130 cm
"Oi, katso, Suomi" ja niin edespäin tulee mieleen, kun katselee uutta kakkos-Alinaa lumisella kivellä jäätyneen Seurasaaren lahden rannassa Itämeren äärellä. Lankana oli aikaa sitten Ilun Handu-kaupasta ostettu Pukkilu-lanka ehtaa suomenlampaan villaa ja aidossa talvitaivaan sinisävyssä. Lankadieetti pitää yhä vieläkin, tosin hieman horjuen, ja uusi Alina syntyi Ravelryn Friends of Ilu's Yarn -ryhmän marraskuu-tempauksen innoittamana. Tämä Alina lähtee rakkaalle ystävälle Englantiin kiitokseksi monituisista majoituksista ja muusta huolenpidosta tämän vuoden aikana.

The lyrics of Jean Sibelius's Finlandia Hymn come to my mind when I look at my new Alina scarf laying on an snowy rock at the frozen gulf of the Baltic Sea. For this Alina No. 2, I used a hand-dyed, sky blue Pukkilu yarn, a specialty by Ilu's Handu shop. I bought the skein a long time ago, and now it was time to use it. I'm still on yarn diet, and I inspired to use this skein by the November KAL event by the Friends of Ilu's Yarn Ravelry group. This Alina will travel to London, England as a thank you present for a dear friend who has put me and my family members up a great many times during the passing year.

Kyllä Suomen talvi on kaupungissakin kaunis, vaikka kylmää onkin. Onneksi on ollut oma, ensimmäinen Alina-huivi lämmikkeenä. Kiva huivimalli tuo Alina on edelleenkin: selkeä muttei ankea, helppo muttei aivan puuduttavan tylsä.

Winter in Finland is indeed beautiful, even at the city and even though it's been freezing cold lately. Luckily, I've had my own Alina No. 1 to warm me. I still love the Alina pattern: it's simple without being  dull, easy without being boringly uneventful.


lauantai 30. lokakuuta 2010

Kalina-Alina / Shivery Shawl

Huivit ja shaalit herättävät minussa ristiriitaisia tunteita. Olen käyttänyt pitkiä kaulaliinoja niin kauan kuin muistan, ranskalaiseen tapaan, rennosti kiedottuna kaulan ympäri. Vaikka olenkin vankkaa itäsuomalaista ihmisrotua, palelen niskasta ja ääni käheytyy helposti. Tavalliseen musta villapaita, mustat farkut -arkiasuuni pitkä ja lämmin kaulahuivi on antanut sekä lämpöä että väriä.

I have somewhat mixed feelings about scarves and shawls. I've been very fond of wearing scarves as long as I can remember. I use them in the French way, loosely wrapped around my neck. Although I'm a woman of sturdy eastern Finnish extraction, I get easily cold and my voice gets as easily hoarse. A long and warm scarf has brought both comfort and colour to my usual, casual outfit, black sweater and black jeans. 

Neulomisharrastukseni saadessa yhä enemmän ja enemmän jalansijaa elämässäni, olen alkanut kiinnostua huiveista myös neulomisprojekteina. Projektijonossani on lukuisia huivimalleja: pitsiä, kolmioita, ohutta, eteeristä, kepeää ja kaunista. En ole kuitenkaan toteuttanut niistä ainuttakaan. Yhden ihanan pitkän, sinisen huivin neuloin Crest of the wave -mallineuleella Jan Eatonin kirjasta 200 Ripple Stitch Patterns. Lankana oli Wetterhoffin Sivilla, silkkiä ja villaa. Siinä kaikki. Suositut ja muodikkaat pitsihuivimallit näyttävät minun silmiini... noh... siltä kuin olisi mummon pöytäliina kiskaistu niskaan. Olen pahoillani.

As knitting has received an increasingly firm a hold over my leisure activities, I've become increasingly interested in scarves and shawls as knitting projects. There are dozens of scarf patterns in my project queue:  lace, triangles, thin, ethereal, lightweight and beautiful. I haven't knitted a single one of them, however. I did one long and lovely blue scarf with the Crest of the wave -pattern from Jan Eaton’s book 200 Ripple Stitch Patterns using Wetterhoff's luxurious silk wool Sivilla. That's about it. Most of the popular and fashionable lace shawl patterns look in my eyes... well ... as if you had grabbed your granny's table cloth on your neck. Please excuse me. 

Kunnes nyt löysin itseni langanostolakossa ja Ravelryn Lankalaatikosta. Ryhmässä vähennetään langanostamista omien sääntöjen mukaan:  minun kohdallani se tarkoittaa, ettei uusia lankoja ennen vuodenvaihdetta tule pätkääkään vaan neulon jo olemassa olevassa varastosta. Ja mitä ihmettä, lanka-arkkuni uumenista löytyi 3 vyyhtiä ohutta, pehmeää ja vaaleanharmaata suomenlampaan villaa. Ja vastaan tuli Alina, suomalaisen Merja Korhosen suunnittelema, Roosanauha-kampanjaan liittyvä yksinkertainen huivimalli.

Until I found myself on a total stash diet and being a member of Ravelry's Lankalaatikko group [Yarn box in English]. This is a Finnish-speaking stash busting group, and my rules are: no new yarn before next year, knit from what you already have. And good grief, I managed to find 3 skeins of light grey, thin and soft Finnsheep yarn in the depths of my stash. And good grief, I was introduced to Alina, a versatile and easy shawl pattern written by another Finn, Merja Korhonen. The pattern is also part of the Finnish breast cancer awareness campaign.

Olen niin onnellinen. Olen ollut nuuka, luova ja ahkera. Minulla on huivi, jolla uhmaan syksyn viimaa ja vetoisen vanhan taloni hytisyttäviä ikkunoita. Olen ollut valveutunut, koska osa mallin hinnasta meni todella tärkeään tarkoitukseen. Olen käyttänyt lankaa, joka on suomalaisen alkuperäisrodun villaa ja joka on tuotettu pienellä, pohjanmaalaisella villatilalla. Olen ollut hyvä nainen. Minulla on hyvä, uusi huivi, joka muistuttaa minua tästä, joka päivä.

I'm so happy. I've been stingy, creative and productive. I have a shawl that helps me defy the autumn winds and the leaking windows of my old, chilly house. I've been socially aware, because a part of the pattern fee was donated for a very good cause. I've used a yarn which comes from a rare, original Finnish sheep breed Finnsheep and which has been produced in a small farm in the north-west of Finland. I've been a good woman. I have a good, new shawl which testifies to it, every day.



Alina by Merja Korhonen, semi-circled version (CO 54 sts)
Yarn: SeVilla, 100 % Finnsheep wool, 2 skeins (200 g)
Needles: 4,5 mm