Merellisiä sävyjä / Shades of sea

Istuskelen täällä maailman lempipaikassani ja katselen merelle. Itämeri näyttää tänään siniseltä, kimaltelevalta, kuohuvalta ja raikkaan vihertävältä.

I am sitting at my favourite spot in the world and I am looking at the sea. Today, the Baltic Sea looks like this: blue, glimmering, foamy and freshly greenish.

Teen tässä istuskellessani pientä välineuletta: puikoilla on sukat pyöreitä vuosia täyttävälle Kööpenhaminan-tädilleni - koti-Suomen väreissä, tottakai.

Whilst sitting, I am working on a little in-between knitting project: socks for my dear aunt in Copenhagen who will soon celebrate her anniversary. The colours are derived from her home country, the Finnish flag, of course.

Kaikki täällä ei ole pelkkää sinistä. Upeat, jääkauden vetäytyessä muotonsa saaneet kalliot hohtavat huikean ruosteen sävyissä.

Not everything around me is just blue. The magnificient rocks that took their form in the turmoil of the withdrawing glacial period glow in the stunning shades of rusty orange.

Valtaistuimeni on punainen, ja punaista on myös upouudessa kässäkassissani. Se on hopeamitalisti Ravelryn äskettäisessä suunnittelukilpailussa, jolla juhlistettiin käsittämättömän suurta kahden miljoonan käyttäjän määrän ylitystä.

My throne is red, and there is red also in my brand new project bag. It is the silver medalist of the recent Ravelry design competion to celebrate the whopping 2 million Ravelry users.

Täällä Itämeren äärellä on ihanaa olla. Itämeri - the Baltic Sea - on nimeltään myös Lorna's Laces -firman uuden Sportmate-sukkalangan sävy. Oma arvokas vyyhtini saapui Atlantin valtameren takaa parisen viikkoa sitten. Luulenpa tykkääväni tästä langasta neulotuista sukista, jos ei muuten, niin ihan vaan jo nimen takia.

It is so lovely to be here at the Baltic Sea. That is also the name of the shade of Lorna's Laces Sportmate sock yarn. My precious skein arrived from across the Atlantic a couple of weeks ago. I think I shall love the socks knitted from it, if only just because of the name.

Ihanaa ja kaunista / Wonderful and beautiful

En kirjoita nyt suomalaisesta kesäsäästä, joka ei todellakaan ole ihana ja kaunis ainakaan tänään. Sataa, tuulee ja on koleaa. Täällä Länsi-Helsingissä lämpömittari näyttää surkeat +14°C. Missä on kesä?

My title does not refer to the Finnish summer weather which is far from being wonderful and beautiful, at least today. It is raining, it is windy, and it is cold. Here in the western end of Helsinki, the thermometer measures lousy +14°C. Where is the summer?

Ajattelin lähestyä Ihanaa ja kaunista -aihettani parilla kuvalla uudesta neulomuksestani, josta ole oikeastaan aika ylpeä. Haruni-pitsihuivi valmistui noin viikko sitten, ja tulos on kerrassaan ihana. Tein huivin hyvin tyylitietoisen tyttäreni tilauksesta: väri luonnonvalkoinen, paljon reikäistä pitsiä, ei liian kuuma. 

I thought my topic of Wonderful and beautiful would be appoached with a couple of images of my latest knitting project. I finished the Haruni lace shawl a week ago, and the result is absolutely gorgeous. The shawl was commissioned by my daughter who is very style conscious and had very specific wishes: the colour should be off-white and the shawl should be as lacy as possible and not too hot. 

Haruni ennen pesua ja muotoonpingoittamista.
Haruni before washing and blocking.

Yksityiskohta reunan pitsikuviosta.
Detail of the lace border.

Haruni shawl, pattern by Emily Ross.
Yarn: Wetterhoff Sivilla
Needles: 3,5 mm.
The shawl is the wrong side up in the picture...

En ole kovinkaan kokenut pitsineuloja. Siinä mielessä Haruni osoittautui aivan loistavaksi malliksi, jos on vähänkään epävarma omista pitsitaidoistaan. Ohje on hengästyttävän seikkaperäisesti kirjoitettu, ja kaikki on selitetty erittäin selkeästi ja huolellisesti. Pitsin neulominen on oikeastaan varsin yksinkertaista: tehdään reikiä langankierroilla ja kavennellaan niitä langankiertojen tekemiä uusia silmukoita sitten eri tavalla kallistaen pois kuleksimasta. Pitsineuleohjeen seuraaminen on sekin ihan helppoa. Pitää tehdä niin kuin sanotaan, siinä kaikki.

I am not that experienced a lace knitter. Building on that, Haruni proved out to be an excellent pattern especially if you are concerned about your skills and endurance. The pattern has been written in a breathtakingly meticulous manner: everything is explained in detail and by using clear and understandable terms. Lace knitting is actually very simple. What you do, is that you make holes by twisting your yarn over the needle. Then the new stitches that the yarnovers produce are decreased away by using the various decrease methods that tilt in one way or another. Following a lace pattern is also really easy. Just do what you are told to do, that's all. 

Harunin ohella haluan kaunistaa päiväänne näyttämällä pari kuvaa ihka uudesta kirjasta, jonka posti toi tänään. Lene Holme Samsøe on tanskalainen suunnittelija, ja hänen uusin kirjansa on nimeltään Essentially Feminine Knits: 25 Must-Have Chic Designs (Interweave 2012; kirja on julkaistu tanskaksi vuonna 2011). Sydämessäni on aivan oma, heikko kohtansa tanskalaiselle muotoilulle ja suunnittelulle, ja täytyy vain huokaista, että tämä neulekokoelma on sekä ihana että kaunis. Jotkut Holme Samsøen malleista ovat naisellisuudessaan ehkä jopa hieman liiankin ihastuttavia omaan makuuni, mutta harvoin olen lehteillyt kirjaa, jonka lähes jokainen malli hyppää suoraan omaan neulejonooni. Kirjassa käytetyt langat ovat suuri lisäplussa. Useimmat langoista löytyvät suomalaisten lankakauppojen perusvalikoimista. Melkeinpä tässä jo alan oikein odottaa ihanaa ja kaunista syksyä.

In addition to Haruni, I would like to make your day beautiful by sharing a couple of images from a very new book that arrived today by post. Lene Holme Samsøe is a Danish designer and her new pattern book is entitled Essentially Feminine Knits: 25 Must-Have Chic Designs (Interweave 2012; the book was published in Danish in 2011). I have a soft spot for Danish design in general, and I must tell you that this knitwear collection is both wonderful and beautiful. In their chic femininity, some of Holme Samsøe's designs exceed my comfort zone. Nevertheless, I rarely have paged through a book where almost every design goes directly on my to-do-list. The choice of yarns is a huge plus: most of the recommended yarns are standard stuff at that Finnish yarn shops. I almost look already forward to a wonderful and beautiful autumn. 

Aivan ykkössuosikkini on Fiona-niminen pitkä ja räätälöity jakku aina-oikeinneuloksesta.
My absolute favourite is the Fiona jacket knitted with garter stitch and with a tailored silhouette and details.

PS. Camp Loopy 2012 meni omalta osaltani vähän pieleen. Ensimmäisessä haasteessa piti tehdä jotakin, johon kuluu yli 400 jaardia lankaa. Vaikka neuloin ja neuloin, minun Brainless-sukkani kuluttivat sittenkin vain 354,3 jaardia, joten projektivaatimus jäi täyttämättä. Ihanat ja kauniit sukat sain aikaiseksi joka tapauksessa!

PS. My Camp Loopy 2012 went a bit awry. The first challenge was to knit something that would consume more than 400 yards of yarn. Although I knitted and knitted, my Brainless socks only consumed  354.3 yards which means that they did not qualify as a project. Well, what the heck, I have a new, wonderful and beautiful pari of socks anyway!

Pattern: Brainless by Yarnissima.
Yarn: The Sanguine Gryphon Bugga! in shade Juniper Hairstreak
Needles: 2,5 mm.

Sukkasatoa korjaamaan / Sock Harvesting

Vihdoin olen ajan tasalla neuleskenessä: Sukkasato 2011 on täällä taas, ja kerrankin myös minä olen mukana! Oma 'osastoni' Perunalaari on mitä sopivin, ainakin mitä jaloon itäsuomalaiseen nenämalliini tulee.

Sukkasadon korjaaminen alkaa 1.9.2011, ja ensimmäiseksi työksi otan Lorilee Beltmanin huovutetut tossut (Ravelry-linkki Felted loafer slippers -ohjeeseen). Cast On -podcastin Brenda Dane kehui näitä maasta taivaaseen, joten täytyy kokeilla, onnistuvatko tossut myös minun käsissäni.

Sock Harvest 2011 is here! For once, I know what's going on in the Finnish knitting scene, and I'm in! My home base is Perunalaari (a.k.a Potato Bin) which is most suitable with reference to my 'noble' profile and my potato nose that came with the Karelian genes.


Sock Harvest 2011 will launch on 1st September. My first project will be Lorilee Beltman's Felted loafer slippers (Ravelry link). Brenda Dane gave such a positive review of this pattern in her recent Cast On podcast episode, so I'm very curious see whether the Felted Slippers will be a success also in my hands. 

Mitä opin eilen / What did I learn yesterday

1. "Älä koskaan pidä villaa kaulan ympärillä", toteaa ranskalainen näyttelijä Michèle Laroque Marie France -lehden uusimman numeron (février 2011) haastattelussa otsikolla Kauneuden salaisuudet. "Villa turmelee ihon. Kiedo kaulaasi sen sijaan puuvillaa tai silkkiä." Voi voi, Michèle-kulta, kokeilisit kietoutua tähän Honkarinteen suomenlampaan karitsanvillaan, josta neulomaani Terra-huivia olen kantanut jo toista viikkoa lähes yötä päivää ympärilläni. Ihoni näyttää kukoistavalta, ja uhraan mieluummin säkenöivän kauneuteni (hekoheko) kuin luovun tästä ihanuudesta.

1. "Never wear wool next to your skin", says Michèle Laroque, a French actress, in the Secrets of Beauty interview in the latest Marie France magazine. "It will ruin the skin. Slip yourself rather in a scarf made of silk or cotton." Oh, dear Michèle darling. You should try to wrap yourself into this Terra shawl I made from Honkarinne baby Finnsheep and which I have worn almost non-stop for nearly a fortnight now. My skin looks as lovely as ever, and I rather sacrifice my breathtaking beauty (haha!) than give up this luxury.

2. Älä jumitu lukemaan Ravelryn keskusteluja etenkin jos aiheena on sukat, sukkalanka ja sukkien käyttö. Tietäjiä tuntuu riittävän, oppisuuntia samaten, joten ei maksa vaivaa ottaa osaa keskusteluun, etenkin jos et ole ollenkaan vakuuttunut yhtään mistään universaalista hyvä-parempi-paras-hierarkiasta. Puoluerajat näyttäisivät nyt kulkevan paksulanka- ja ohutlankasukkaihmisten välillä; toinen jakolinja kulkee siinä, käytetäänkö villasukkaa paljaassa jalassa vai pitääkö välissä olla jonkinlainen puuvillasukka.

Yarn: Nutu by Utuna in shade Lempi
(85 % kainuunharmas, 15 % nylon)
Needles: 2.0 mm
Gauge: 26  sts / 10 cm
Pattern: my own,
ribbing with Eyelet Mock Cable Rib,
knitted 2 socks at the same time
from the toe up

2. Don't get stuck in reading the Ravelry group discussions especially if the topic is socks, sock yarn, or how to use socks. There are currently so many wise guys around, and the same applies to schools-of-thought, so don't bother to share your thoughts especially if you are not convinced of the existence of any universal good-better-best-hierarchy. The demarcation line now seems to run between those who prefer thin sock yarn and those who prefer a thicker, worsted weight yarn. Another border runs at the burning question, whether you can use a knitted sock on a bare foot or should you use some sort of a cotton sock underneath. 


3. Neulo sukkia ja käytä niitä niin kuin tuntuu hyvältä, koska villasukat pitävät sinut lämpimänä. Tein uusimmat sukkani minulle uudesta Utunan Nutu-sukkalangasta ja niistä tuli superhyvät. Istuvuus on aivan nappi, väri on kaunis, syvä sammaleen tai havun vihreä, ja lanka on juuri sopivan paksua sekä neuloville käsilleni että jaloilleni.

3. Knit socks and use them as you like because woollen socks keep you warm. My latest pair is knitted from Utuna's Nutu sock yarn which was a new yarn for me. They turned out just perfect. The fit is spot on, the colour is a lovely, deep shade of moss or conifer green, and the yarn thickness is just right for both my knitting hands and my feet. 

Kirja Viron sukkaperinteestä / Book about Estonian sock tradition

Lahdentakainen kirjakauppa Krisostomus lähetti sähköpostia ja mainosti Aino Praaklin uutta kirjaa: Eesti sokikirjad ilma laande laiali. Koska Praaklin ylitsevuotavan ihastuttava lapaskirja oli jo hyllyssä, menin heti tilaamaan itselleni myös tämän sukkaversion. Posti toi paketin tänään.

A book store from across the Gulf of Finland, Krisostomus, sent me an email promoting a new book by Aino Praakli: Estonian sock patterns all around the world. As I had already purchased her previous book on mittens, I immediately ordered a copy of the new arrival. The book arrived today.

Kirja noudattaa samaa kaavaa kuin lapaskirjakin. Kovakantiseen, 168-sivuiseen opukseen on koottu 83 sukkamallia, jotka ovat peräisin Viron kansallismuseon kokoelmista. Kirjan alkuosassa on mielenkiintoisia haastatteluja ja artikkeleita Viron sukkaperinteestä, Kansallismuseon kokoelmista sekä selkeä opastus sukan neulomisen tekniikkaan. Sukat neulotaan tässä kirjassa perinteiseen tapaan sukkapuikoilla ja varren suusta alottaen. Kantapääratkaisuja tarjotaan kaksi: perinteinen saksalainen (jota suomeksi taidetaan kutsua tutummalla termillä 'hollantilainen') sekä jälkikäteen neulottu kantapää. Kärkikavennustyyppejä esitellään kolme: spiraalimainen, tavallinen reunoihin tehtävä nauhakavennus sekä sädekavennus. Tekstit ovat sekä viroksi että englanniksi.

This newcomer follows the same architecture as the mitten book. The hard-covered book has 168 pages and includes 83 sock patterns that have been gathered from the collections from Estonian National Museum. In the beginning of the book, there are interesting interviews and articles about the Estonian sock tradition, the collections of ENM, and an introduction to the techniques of sock knitting. Here, socks are knitted in the traditional manner with double-pointed needles and starting from the cuff. There are two variations for the heel: the traditional German heel (or perhaps this is what I know as the Dutch heel) and the afterthougt heel. Toe variations number three: a spiral decrease, decrease at the end, and decrease in eight places. All texts are both in Estonian and in English.

Praaklin sukkakirja on lapaskirjan tavoin erittäin innostava perusteos ja kuuluu mielestäni jokaisen käsityöperinteestä kiinnostuneen kirjahyllyyn, etenkin jos neuloja kuuluu Viron tai sen lähialueiden kulttuuripiiriin. Kirjan sukat ovat paria poikkeusta lukuunottamatta toteutettu kirjoneuletekniikalla: poikkeuksilla tarkoitan kahta raidallista sukkamallia ja paria intarsiatekniikalla tehtyä upeutta. Pitsineuleisia sukkia ei ole kirjassa lainkaan. Sukkia on sekä polvipituisina että nilkkasukkamallisina. Ensi vilkaisulla upeimmat ja houkuttelevimmat mallit olivat kaakkois-Viron Setusta peräisin olevia miesten polvisukkia, joissa värikäs koristelu sijoittuu pohkeen alueelle ja sukkaa pidetään housujen päällä.

Like her book on Estonian mittens, Praakli's sock book is an intriguing treatise that has its place, in my view, on the bookshelf of every knitter who is interested in the tradition of knitting especially if s/he belongs to the cultural sphere of Estonia or its neighbours. With the exception of a couple of striped socks and a couple of patterns in intarsia, all the socks are stranded colourwork. Here you will find no lace. The models vary from knee-highs to anklets. What appealed to me most, were at first glance the patterns fo the knee-high men's socks originating from the Setu area in south-east Estonia. These socks have the colourful embellishments on the cuff and the socks are worn on top of the trouser legs. 

Kuten olen jo julistanut, en hallitse kirjoneuletta kovinkaan sujuvasti, ainakaan vielä. Hyllyssäni on myös Nancy Bushin mestariteos Folk Socks: The History & Techniques of Handknitted Footwear. Tässä mielessä Praaklin kirjalle tuskin on välitöntä käyttöä. Mutta on hyllyssäni myös monia kansainvälisten huippukokkien ja -ravintoloiden keittokirjoja, eikä niidenkään reseptejä ole tullut paljon käytetyksi. Tämäntyyppisten kirjojen idea minulle on yksinkertaisesti olla olemassa: tallentaa asioita yksiin kansiin ja antaa ideoita. Ja tehdä se kauniisti, tarkasti, ja innostavasti. Siinä Praaklin kirja onnistuu täydellisesti.

As I've frequently mentioned, I don't master the art of stranded colourwork, at least not yet. Besides, I already own Nancy Bush's masterpiece Folk Socks: The History & Techniques of Handknitted Footwear. In this sense, it may well be that I will never knit a sock out of this book. However, I have many cookbooks published by great chefs and star restaurants, and seldom do I use their recipies in my cooking either.  The whole idea of the books of this kind is simply to exist: to collect something within one volume and to give ideas. And to do that beautifully, accurately, and inspiringly. This is what Praakli's sock book does in a most perfect manner.

Venytä! / Stretch!

Tammikuu 2011 on alkanut hiljaisesti, vähän verkalleen. Yritän päästä kiinni arkeen, työhöni, kirjoittamiseen. Uuden vuoden lupauksia en tehnyt muuta kuin sen, että yritän elää siivosti ja säästäväisesti. Neulonnassa se tarkoittaa lankavaraston tyhjentämistä, langan ostelusta pidättäytymistä ja muutakin nuukailua. Venytä penniä, komensin itseäni, niin saat taas pitkän ja rahahuolettoman kevätkauden ilman pakkokeikkoja sinne sun tänne. Vähän on enemmän.

January 2011 has begun silently, at a leisurely pace. I'm having some difficulties to get going with my work after the long holidays. I didn't make any New Year's resolutions except that I promised to try to be good and live parsimoniously. In terms of knitting, this means to continue stashbusting, to refrain myself from yarn shopping, and to be thrifty in all possible ways. Stretch your pennies, I said to myself, so you will get a long and carefree spring semester without the need to take in the typical freelancer's crap jobs. Less is more.

Malli: Joogasukat by Anni
Lanka: Novita 7 veljestä tai vastaavaa
Puikot: 3.0 mm

Lupasin venytellä myös itseäni. Olen harrastanut monta vuotta Pilatesta, ja neuloin varastoni sukkalankajämistä lämmittävät sukat. Sukat käyvät tietysti myös joogaan, stretchingiin ja mihin tahansa kengättömään nautiskeluun. Tämän Ravelry-linkin takaa löytyy pieni ohje pdf-muodossa, jos haluat soveltaa omiin langanloppuihisi. Ohje on kyllä liian juhlallinen sana tässä yhteydessä, kunhan nyt laitoin muistiin silmukka- ja kerrosmäärät.

I also promised myself to stretch myself. I've done Pilates for many years now, and I knitted a pair of warm-up socks from the sock yarn remains of my stash. The socks are, of course, fine in yoga, stretching or any other enjoyable, shoe-free exercising. The free Ravelry pattern is in Finnish only, but there's really nothing to it. The sock is just a tube with a hole in place of the heel. 

Nyt töihin!
Now to work!

Keltainen kesäkuu / Yellow June

Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu, menevät takavuosien hittilaulun sanat. Noh, Handun vahvistettu merinosukkalanka superaurinkoisessa sävyssä Kohdata ystävä kallehin kamppaili vastaan niin kovasti, että keltaisten sukkien projekti venähti kesäkuulle.

Ensin menivät pieleen Jaywalkerit: kolme kertaa kun purkaa ja aloittaa uudelleen, niin tyhmäkin tajuaa, ettei tästä tule mitään. Värit lätäköityivät, istuvuus oli koko ajan huono, sukasta tuli koko ajan aivan liian pitkä, ja lanka liukui salaa pois puikoilta niin että silmukat putosivat. Tyhmä lanka, tyhmä sukkamalli!

Vaan kun posti toi Wendy D. Johnsonin Socks from the Toe Up -kirjan, niin pilvet väistyivät auringon edestä. Kirja on erittäin hyvä, selkeä ja kattava opaskirja kärjestä aloitettavien sukkien neulontaan. Valmiit mallit ovat inspiroivia ja kauniita, ja ohjeissa on mukavasti pelivaraa omille sovelluksille. Suosittelen lämpimästi jokaisen neulojan kirjahyllyyn. Valitsin ensimmäiseksi projektiksi Lacy Ribs Socks -mallin, joka osoittautui joutuisaksi ja mukavan leppoisaksi. Opin paljon uutta: turkkilaisen aloituksen, Slip Stitch Heel -kantapääratkaisun ja venäläisen päättelytavan.

Tälläiset keltaiset sähikäiset sukistani sitten tuli. Sitten joskus talvella, kun on nuhaa, apeaa ja muutenkin tylsää, näillä tulee olemaan huima terapeuttinen vaikutus. Keltainen elvyttää kuulemma  henkistä ja älyllistä suorituskykyä. Saa nähdä, käykö näin ihanasti, mutta ainakin nämä sukat tekivät minut jo tekovaiheessa oikein iloiseksi.

'Oh, you yellow month of May, why don't you just come and stay', they sing [roughly translated] in the hit song of the yesteryears. Well, Handu's enforced  merino sock yarn in the super sunny shade Kohdata ystävä kallehin [To meet your dearest friend] battled against me and my needles so hard that the making of a pair of yellow socks lasted until June. First, there was this disastrous Jaywalker episode: when you knit and unravel for three times, you must be really thick not to get it that it just won't work.  The colours kept pooling, the fit was wrong all the time, the sock became constantly too long, and the yarn kept slipping off the needles so that the stitches fell off.  Stupid yarn, stupid pattern!

Once our mail man cycled in Wendy D. Johnson's book Socks from the Toe Up, however, the sky suddenly cleared and the sun came through. This book is a very good and practical source book and the patterns are inspiring and beautiful, yet flexible enough for your own revisions. I strongly recommend this for any knitter's set of handbooks. I chose to start with Lacy Ribs Socks which turned out to be a really quick and easy, uncomplicated pattern. I learned the Turkish cast-on, a Slip Stitch Heel construction and the Russian bind-off – all were new for me.

This is what my new, yellow firecrackers look like. In winter, when I'll have a cold and feel all down and gloomy, I think these socks will have a huge therapeutic impact. Yellow is said to stimulate your mental and intellectual capacities. We'll see if that really is so. In any case, I felt very cheerful already while knitting.

Kesämuistoja / Summer memories

Vuoden 2009 saavutuksiini kuuluu ehdottomasti kasvivärjäykseen tutustuminen ja rohkea loikka omiin kokeiluihin. Ensimmäiset saaliini ovat nyt päässeet lopulliseen muotoonsa: villasukkiin aika kivoiksi ja muistorikkaiksi raidoiksi.

Nämä Kesämuisto-sukkani on tehty nykyisellä suosikkisukkareseptilläni. Vaalea lanka on Pirtin Kehräämön värjäämätöntä, nailonvahvisteista suomenlampaan villaa, puikkokoko oli 2,5 mm. Tässä sukkareseptini:

1. Sukan neulominen kahdella pyöröpuikolla: toisella etenee jalkapohjan puoli ja toisella jalan päälipuoli;
2. Aloitus varpaiden kärjestä Magic Cast On -tekniikalla;
• näissä sukissa tein lisäyksiä 2 x 1 s kummankin puikon reunassa joka 2. krs kunnes työssä on 20 + 20 s eli 40 s (kengännumeroni on 39-40);
3. Pienellä kiilalevennyksellä pohjustettu tiimalasikantapää;
• näissä sukissa lisäsin jalkapohjan puolelle 2 x 6 s joka 2. krs; lisäykset kannattaa näköjään aloittaa kun työn korkeus on 55 % jalan pituudesta (oman jalkani pituus on 25 cm eli sopiva aloituskohta on kun työn pituus 14 cm);
• tiimalasikantapään keskelle eli käännöskohtaan jätin 10 s;
• lyhennetyt kerrokset tein perinteisellä w&t-tavalla;
• 'purin' lyhennetyt kerrokset neulomalla w&t-menetelmässä syntyneen silmukan juuren ympäri syntyneen langankierron ja silmukan yhteen, kääntymällä takaisinpäin, nostamalla äsken neulotun silmukan ja jatkaen sitten taas toiseen laitaan (ja tekemällä saman tempun siellä);
• kun kantapää oli valmis niin sitten kavensin vielä ylimääräiset 12 s pois  (2 x 1 s joka 2 krs, oikeassa reunassa ssk- tai 2 oik. yht. takareunoistaan -kavennus, vasemmassa reunassa 2 oikein yhteen);
4. Kantapään jälkee vartta niin kuin huvittaa; tässä ihan vaan 2o2n-joustetta; 
5. Sukan lopetus tuplapäättelyllä: helppo homma eikä taatusti kiristä!

One of my major achievements in 2009 was, no doubt, to learn some basics of plant dyeing and to do my first brave experiments on the subject. My first catch has now received its final stage: I knitted the hanks into beautiful and memorable stripes into a pair of really basic woollen socks.

These Summer Memory socks have been knitted according to my current all-time-favourite sock recipe.  The white yarn is Pirtin Kehräämö's undyed nylon enforced Finnsheep wool yarn, needles 2,5 mm. Here comes my recipe:

1. Use two circular needles, the one for the foot, the other for the sole;
2. Knit from the toe-up and use Magic Cast On;  
1. in these socks, I increased 2 sts on the sides of both needles every 2nd row until I had 20 + 20 sts, 40 sts in total (my shoe size is 39-40);
3. Short row heel that has been prepared with some gusset increases;

1. I increased on the sole side 2 x 6 sts every 2nd row; it seems that it's best to start the increases when you've knitted 55 % of the foot's final length (my foot is 25 cm long, so the right point is when you've knitted 14 cm); 
2. left 10 sts in the middle of the short row heel (i.e. at the turning point);
3. used the traditional w&t method with the short rows;
4. 'resolved' the short rows by knitting together the tiny loop that had appeared because of the w&t and the very stitch; then I made a turn, slipped the 1st stitch that I'd just knitted, and continued knitting or purling to the other end (and then did the same operation there);
5. when the heel was done, I decreased the extra 12 sts away (2 x 1 sts every 2nd row; ssk or k2tog tbl on the right side, k2tog on the left side);
4. Enjoy the fun part: knit the cuff as long as and in the way you wish. I wanted no hassle with these socks, but used a simple k2p2 ribbing;
5. Cast off ( or bind off, if you prefer to call it that way) with double bind-off: what a piece of cake and what a stretch!