Merellisiä sävyjä / Shades of sea

Istuskelen täällä maailman lempipaikassani ja katselen merelle. Itämeri näyttää tänään siniseltä, kimaltelevalta, kuohuvalta ja raikkaan vihertävältä.

I am sitting at my favourite spot in the world and I am looking at the sea. Today, the Baltic Sea looks like this: blue, glimmering, foamy and freshly greenish.

Teen tässä istuskellessani pientä välineuletta: puikoilla on sukat pyöreitä vuosia täyttävälle Kööpenhaminan-tädilleni - koti-Suomen väreissä, tottakai.

Whilst sitting, I am working on a little in-between knitting project: socks for my dear aunt in Copenhagen who will soon celebrate her anniversary. The colours are derived from her home country, the Finnish flag, of course.

Kaikki täällä ei ole pelkkää sinistä. Upeat, jääkauden vetäytyessä muotonsa saaneet kalliot hohtavat huikean ruosteen sävyissä.

Not everything around me is just blue. The magnificient rocks that took their form in the turmoil of the withdrawing glacial period glow in the stunning shades of rusty orange.

Valtaistuimeni on punainen, ja punaista on myös upouudessa kässäkassissani. Se on hopeamitalisti Ravelryn äskettäisessä suunnittelukilpailussa, jolla juhlistettiin käsittämättömän suurta kahden miljoonan käyttäjän määrän ylitystä.

My throne is red, and there is red also in my brand new project bag. It is the silver medalist of the recent Ravelry design competion to celebrate the whopping 2 million Ravelry users.

Täällä Itämeren äärellä on ihanaa olla. Itämeri - the Baltic Sea - on nimeltään myös Lorna's Laces -firman uuden Sportmate-sukkalangan sävy. Oma arvokas vyyhtini saapui Atlantin valtameren takaa parisen viikkoa sitten. Luulenpa tykkääväni tästä langasta neulotuista sukista, jos ei muuten, niin ihan vaan jo nimen takia.

It is so lovely to be here at the Baltic Sea. That is also the name of the shade of Lorna's Laces Sportmate sock yarn. My precious skein arrived from across the Atlantic a couple of weeks ago. I think I shall love the socks knitted from it, if only just because of the name.

Ihanaa ja kaunista / Wonderful and beautiful

En kirjoita nyt suomalaisesta kesäsäästä, joka ei todellakaan ole ihana ja kaunis ainakaan tänään. Sataa, tuulee ja on koleaa. Täällä Länsi-Helsingissä lämpömittari näyttää surkeat +14°C. Missä on kesä?

My title does not refer to the Finnish summer weather which is far from being wonderful and beautiful, at least today. It is raining, it is windy, and it is cold. Here in the western end of Helsinki, the thermometer measures lousy +14°C. Where is the summer?

Ajattelin lähestyä Ihanaa ja kaunista -aihettani parilla kuvalla uudesta neulomuksestani, josta ole oikeastaan aika ylpeä. Haruni-pitsihuivi valmistui noin viikko sitten, ja tulos on kerrassaan ihana. Tein huivin hyvin tyylitietoisen tyttäreni tilauksesta: väri luonnonvalkoinen, paljon reikäistä pitsiä, ei liian kuuma. 

I thought my topic of Wonderful and beautiful would be appoached with a couple of images of my latest knitting project. I finished the Haruni lace shawl a week ago, and the result is absolutely gorgeous. The shawl was commissioned by my daughter who is very style conscious and had very specific wishes: the colour should be off-white and the shawl should be as lacy as possible and not too hot. 

Haruni ennen pesua ja muotoonpingoittamista.
Haruni before washing and blocking.

Yksityiskohta reunan pitsikuviosta.
Detail of the lace border.

Haruni shawl, pattern by Emily Ross.
Yarn: Wetterhoff Sivilla
Needles: 3,5 mm.
The shawl is the wrong side up in the picture...

En ole kovinkaan kokenut pitsineuloja. Siinä mielessä Haruni osoittautui aivan loistavaksi malliksi, jos on vähänkään epävarma omista pitsitaidoistaan. Ohje on hengästyttävän seikkaperäisesti kirjoitettu, ja kaikki on selitetty erittäin selkeästi ja huolellisesti. Pitsin neulominen on oikeastaan varsin yksinkertaista: tehdään reikiä langankierroilla ja kavennellaan niitä langankiertojen tekemiä uusia silmukoita sitten eri tavalla kallistaen pois kuleksimasta. Pitsineuleohjeen seuraaminen on sekin ihan helppoa. Pitää tehdä niin kuin sanotaan, siinä kaikki.

I am not that experienced a lace knitter. Building on that, Haruni proved out to be an excellent pattern especially if you are concerned about your skills and endurance. The pattern has been written in a breathtakingly meticulous manner: everything is explained in detail and by using clear and understandable terms. Lace knitting is actually very simple. What you do, is that you make holes by twisting your yarn over the needle. Then the new stitches that the yarnovers produce are decreased away by using the various decrease methods that tilt in one way or another. Following a lace pattern is also really easy. Just do what you are told to do, that's all. 

Harunin ohella haluan kaunistaa päiväänne näyttämällä pari kuvaa ihka uudesta kirjasta, jonka posti toi tänään. Lene Holme Samsøe on tanskalainen suunnittelija, ja hänen uusin kirjansa on nimeltään Essentially Feminine Knits: 25 Must-Have Chic Designs (Interweave 2012; kirja on julkaistu tanskaksi vuonna 2011). Sydämessäni on aivan oma, heikko kohtansa tanskalaiselle muotoilulle ja suunnittelulle, ja täytyy vain huokaista, että tämä neulekokoelma on sekä ihana että kaunis. Jotkut Holme Samsøen malleista ovat naisellisuudessaan ehkä jopa hieman liiankin ihastuttavia omaan makuuni, mutta harvoin olen lehteillyt kirjaa, jonka lähes jokainen malli hyppää suoraan omaan neulejonooni. Kirjassa käytetyt langat ovat suuri lisäplussa. Useimmat langoista löytyvät suomalaisten lankakauppojen perusvalikoimista. Melkeinpä tässä jo alan oikein odottaa ihanaa ja kaunista syksyä.

In addition to Haruni, I would like to make your day beautiful by sharing a couple of images from a very new book that arrived today by post. Lene Holme Samsøe is a Danish designer and her new pattern book is entitled Essentially Feminine Knits: 25 Must-Have Chic Designs (Interweave 2012; the book was published in Danish in 2011). I have a soft spot for Danish design in general, and I must tell you that this knitwear collection is both wonderful and beautiful. In their chic femininity, some of Holme Samsøe's designs exceed my comfort zone. Nevertheless, I rarely have paged through a book where almost every design goes directly on my to-do-list. The choice of yarns is a huge plus: most of the recommended yarns are standard stuff at that Finnish yarn shops. I almost look already forward to a wonderful and beautiful autumn. 

Aivan ykkössuosikkini on Fiona-niminen pitkä ja räätälöity jakku aina-oikeinneuloksesta.
My absolute favourite is the Fiona jacket knitted with garter stitch and with a tailored silhouette and details.

PS. Camp Loopy 2012 meni omalta osaltani vähän pieleen. Ensimmäisessä haasteessa piti tehdä jotakin, johon kuluu yli 400 jaardia lankaa. Vaikka neuloin ja neuloin, minun Brainless-sukkani kuluttivat sittenkin vain 354,3 jaardia, joten projektivaatimus jäi täyttämättä. Ihanat ja kauniit sukat sain aikaiseksi joka tapauksessa!

PS. My Camp Loopy 2012 went a bit awry. The first challenge was to knit something that would consume more than 400 yards of yarn. Although I knitted and knitted, my Brainless socks only consumed  354.3 yards which means that they did not qualify as a project. Well, what the heck, I have a new, wonderful and beautiful pari of socks anyway!

Pattern: Brainless by Yarnissima.
Yarn: The Sanguine Gryphon Bugga! in shade Juniper Hairstreak
Needles: 2,5 mm.

Mitä opin eilen / What did I learn yesterday

1. "Älä koskaan pidä villaa kaulan ympärillä", toteaa ranskalainen näyttelijä Michèle Laroque Marie France -lehden uusimman numeron (février 2011) haastattelussa otsikolla Kauneuden salaisuudet. "Villa turmelee ihon. Kiedo kaulaasi sen sijaan puuvillaa tai silkkiä." Voi voi, Michèle-kulta, kokeilisit kietoutua tähän Honkarinteen suomenlampaan karitsanvillaan, josta neulomaani Terra-huivia olen kantanut jo toista viikkoa lähes yötä päivää ympärilläni. Ihoni näyttää kukoistavalta, ja uhraan mieluummin säkenöivän kauneuteni (hekoheko) kuin luovun tästä ihanuudesta.

1. "Never wear wool next to your skin", says Michèle Laroque, a French actress, in the Secrets of Beauty interview in the latest Marie France magazine. "It will ruin the skin. Slip yourself rather in a scarf made of silk or cotton." Oh, dear Michèle darling. You should try to wrap yourself into this Terra shawl I made from Honkarinne baby Finnsheep and which I have worn almost non-stop for nearly a fortnight now. My skin looks as lovely as ever, and I rather sacrifice my breathtaking beauty (haha!) than give up this luxury.

2. Älä jumitu lukemaan Ravelryn keskusteluja etenkin jos aiheena on sukat, sukkalanka ja sukkien käyttö. Tietäjiä tuntuu riittävän, oppisuuntia samaten, joten ei maksa vaivaa ottaa osaa keskusteluun, etenkin jos et ole ollenkaan vakuuttunut yhtään mistään universaalista hyvä-parempi-paras-hierarkiasta. Puoluerajat näyttäisivät nyt kulkevan paksulanka- ja ohutlankasukkaihmisten välillä; toinen jakolinja kulkee siinä, käytetäänkö villasukkaa paljaassa jalassa vai pitääkö välissä olla jonkinlainen puuvillasukka.

Yarn: Nutu by Utuna in shade Lempi
(85 % kainuunharmas, 15 % nylon)
Needles: 2.0 mm
Gauge: 26  sts / 10 cm
Pattern: my own,
ribbing with Eyelet Mock Cable Rib,
knitted 2 socks at the same time
from the toe up

2. Don't get stuck in reading the Ravelry group discussions especially if the topic is socks, sock yarn, or how to use socks. There are currently so many wise guys around, and the same applies to schools-of-thought, so don't bother to share your thoughts especially if you are not convinced of the existence of any universal good-better-best-hierarchy. The demarcation line now seems to run between those who prefer thin sock yarn and those who prefer a thicker, worsted weight yarn. Another border runs at the burning question, whether you can use a knitted sock on a bare foot or should you use some sort of a cotton sock underneath. 


3. Neulo sukkia ja käytä niitä niin kuin tuntuu hyvältä, koska villasukat pitävät sinut lämpimänä. Tein uusimmat sukkani minulle uudesta Utunan Nutu-sukkalangasta ja niistä tuli superhyvät. Istuvuus on aivan nappi, väri on kaunis, syvä sammaleen tai havun vihreä, ja lanka on juuri sopivan paksua sekä neuloville käsilleni että jaloilleni.

3. Knit socks and use them as you like because woollen socks keep you warm. My latest pair is knitted from Utuna's Nutu sock yarn which was a new yarn for me. They turned out just perfect. The fit is spot on, the colour is a lovely, deep shade of moss or conifer green, and the yarn thickness is just right for both my knitting hands and my feet. 

Kirja Viron sukkaperinteestä / Book about Estonian sock tradition

Lahdentakainen kirjakauppa Krisostomus lähetti sähköpostia ja mainosti Aino Praaklin uutta kirjaa: Eesti sokikirjad ilma laande laiali. Koska Praaklin ylitsevuotavan ihastuttava lapaskirja oli jo hyllyssä, menin heti tilaamaan itselleni myös tämän sukkaversion. Posti toi paketin tänään.

A book store from across the Gulf of Finland, Krisostomus, sent me an email promoting a new book by Aino Praakli: Estonian sock patterns all around the world. As I had already purchased her previous book on mittens, I immediately ordered a copy of the new arrival. The book arrived today.

Kirja noudattaa samaa kaavaa kuin lapaskirjakin. Kovakantiseen, 168-sivuiseen opukseen on koottu 83 sukkamallia, jotka ovat peräisin Viron kansallismuseon kokoelmista. Kirjan alkuosassa on mielenkiintoisia haastatteluja ja artikkeleita Viron sukkaperinteestä, Kansallismuseon kokoelmista sekä selkeä opastus sukan neulomisen tekniikkaan. Sukat neulotaan tässä kirjassa perinteiseen tapaan sukkapuikoilla ja varren suusta alottaen. Kantapääratkaisuja tarjotaan kaksi: perinteinen saksalainen (jota suomeksi taidetaan kutsua tutummalla termillä 'hollantilainen') sekä jälkikäteen neulottu kantapää. Kärkikavennustyyppejä esitellään kolme: spiraalimainen, tavallinen reunoihin tehtävä nauhakavennus sekä sädekavennus. Tekstit ovat sekä viroksi että englanniksi.

This newcomer follows the same architecture as the mitten book. The hard-covered book has 168 pages and includes 83 sock patterns that have been gathered from the collections from Estonian National Museum. In the beginning of the book, there are interesting interviews and articles about the Estonian sock tradition, the collections of ENM, and an introduction to the techniques of sock knitting. Here, socks are knitted in the traditional manner with double-pointed needles and starting from the cuff. There are two variations for the heel: the traditional German heel (or perhaps this is what I know as the Dutch heel) and the afterthougt heel. Toe variations number three: a spiral decrease, decrease at the end, and decrease in eight places. All texts are both in Estonian and in English.

Praaklin sukkakirja on lapaskirjan tavoin erittäin innostava perusteos ja kuuluu mielestäni jokaisen käsityöperinteestä kiinnostuneen kirjahyllyyn, etenkin jos neuloja kuuluu Viron tai sen lähialueiden kulttuuripiiriin. Kirjan sukat ovat paria poikkeusta lukuunottamatta toteutettu kirjoneuletekniikalla: poikkeuksilla tarkoitan kahta raidallista sukkamallia ja paria intarsiatekniikalla tehtyä upeutta. Pitsineuleisia sukkia ei ole kirjassa lainkaan. Sukkia on sekä polvipituisina että nilkkasukkamallisina. Ensi vilkaisulla upeimmat ja houkuttelevimmat mallit olivat kaakkois-Viron Setusta peräisin olevia miesten polvisukkia, joissa värikäs koristelu sijoittuu pohkeen alueelle ja sukkaa pidetään housujen päällä.

Like her book on Estonian mittens, Praakli's sock book is an intriguing treatise that has its place, in my view, on the bookshelf of every knitter who is interested in the tradition of knitting especially if s/he belongs to the cultural sphere of Estonia or its neighbours. With the exception of a couple of striped socks and a couple of patterns in intarsia, all the socks are stranded colourwork. Here you will find no lace. The models vary from knee-highs to anklets. What appealed to me most, were at first glance the patterns fo the knee-high men's socks originating from the Setu area in south-east Estonia. These socks have the colourful embellishments on the cuff and the socks are worn on top of the trouser legs. 

Kuten olen jo julistanut, en hallitse kirjoneuletta kovinkaan sujuvasti, ainakaan vielä. Hyllyssäni on myös Nancy Bushin mestariteos Folk Socks: The History & Techniques of Handknitted Footwear. Tässä mielessä Praaklin kirjalle tuskin on välitöntä käyttöä. Mutta on hyllyssäni myös monia kansainvälisten huippukokkien ja -ravintoloiden keittokirjoja, eikä niidenkään reseptejä ole tullut paljon käytetyksi. Tämäntyyppisten kirjojen idea minulle on yksinkertaisesti olla olemassa: tallentaa asioita yksiin kansiin ja antaa ideoita. Ja tehdä se kauniisti, tarkasti, ja innostavasti. Siinä Praaklin kirja onnistuu täydellisesti.

As I've frequently mentioned, I don't master the art of stranded colourwork, at least not yet. Besides, I already own Nancy Bush's masterpiece Folk Socks: The History & Techniques of Handknitted Footwear. In this sense, it may well be that I will never knit a sock out of this book. However, I have many cookbooks published by great chefs and star restaurants, and seldom do I use their recipies in my cooking either.  The whole idea of the books of this kind is simply to exist: to collect something within one volume and to give ideas. And to do that beautifully, accurately, and inspiringly. This is what Praakli's sock book does in a most perfect manner.

Venytä! / Stretch!

Tammikuu 2011 on alkanut hiljaisesti, vähän verkalleen. Yritän päästä kiinni arkeen, työhöni, kirjoittamiseen. Uuden vuoden lupauksia en tehnyt muuta kuin sen, että yritän elää siivosti ja säästäväisesti. Neulonnassa se tarkoittaa lankavaraston tyhjentämistä, langan ostelusta pidättäytymistä ja muutakin nuukailua. Venytä penniä, komensin itseäni, niin saat taas pitkän ja rahahuolettoman kevätkauden ilman pakkokeikkoja sinne sun tänne. Vähän on enemmän.

January 2011 has begun silently, at a leisurely pace. I'm having some difficulties to get going with my work after the long holidays. I didn't make any New Year's resolutions except that I promised to try to be good and live parsimoniously. In terms of knitting, this means to continue stashbusting, to refrain myself from yarn shopping, and to be thrifty in all possible ways. Stretch your pennies, I said to myself, so you will get a long and carefree spring semester without the need to take in the typical freelancer's crap jobs. Less is more.

Malli: Joogasukat by Anni
Lanka: Novita 7 veljestä tai vastaavaa
Puikot: 3.0 mm

Lupasin venytellä myös itseäni. Olen harrastanut monta vuotta Pilatesta, ja neuloin varastoni sukkalankajämistä lämmittävät sukat. Sukat käyvät tietysti myös joogaan, stretchingiin ja mihin tahansa kengättömään nautiskeluun. Tämän Ravelry-linkin takaa löytyy pieni ohje pdf-muodossa, jos haluat soveltaa omiin langanloppuihisi. Ohje on kyllä liian juhlallinen sana tässä yhteydessä, kunhan nyt laitoin muistiin silmukka- ja kerrosmäärät.

I also promised myself to stretch myself. I've done Pilates for many years now, and I knitted a pair of warm-up socks from the sock yarn remains of my stash. The socks are, of course, fine in yoga, stretching or any other enjoyable, shoe-free exercising. The free Ravelry pattern is in Finnish only, but there's really nothing to it. The sock is just a tube with a hole in place of the heel. 

Nyt töihin!
Now to work!