Näen punaista / I see red

Surffasin taas kerran netissä sukkalankojen perässä ja jotenkin tuli apea olo. Kuulun ns. tiedostaviin kuluttajiin ja vaalin omia, eettisiä, ekologisia ja kansantaloudellisia ihanteitani myös lankaostoksilla. Tuotteen hinta on vain yksi tekijä omalla kriteerilistallani. Eläinperäisissä tuotteissa kuten maidossa, munissa, lihassa tai villalangassa ykkösenä on eläinten asiallinen kohtelu ja hyvä hoito. Heti perässä tulevat sellaiset seikat kuin se, minkälaiselle ja missä sijaitsevalle yritykselle euroni menevät ja tuotteen konsepti. Sitten alkavat vaikuttaa omat senhetkiset toiveeni: villalankojen kohdalla värit, langan koostumus, paksuus jne.

I was surfing on the net the other day to buy some sock yarn, and somehow got a bit dispirited. I am one of those so-called conscious consumers and tend to cherish my own, ethical, ecological, and economical values also whist yarn shopping. The price is only one criterion on my list. Pertaining to animal products such as milk, eggs, meat, or wool, I prize the quality of animal keeping and farm animal welfare the highest. The runner-ups are things like what kind of an enterprise benefits from my euros and where is it located, and the overall concept of the product. Only then my current wishes come into the picture. When speaking of wool, these issues relate to colours, yarn weight, fiber type etc. 

Mistä apea oloni johtui? No ihan yksinkertaisesti siitä, että Suomessa tehdään upeita, hienoja lankoja, mutta niiden ostaminen on hankalaa. Pitää liittyä lankaklubiin, pitää seurata päivitysblogeja, pitää lähettää sähköpostia, pitää kysellä, pitää jaksaa odottaa, pitää tehdä kompromisseja, pitää tietää mitä etsii ja mistä. Kauppamiehen taidot tuntuvat olevan tällä saralla aivan hukassa. Tuntuu siltä, kuin seisoisin keskellä toria lompakko pullollaan huutamassa: "myykää mulle lankaa!". Eikä kukaan myy. Supattavat vaan keskenään kojuissaan ja huokaavat, kun ei kauppa käy ja "voi, jos tuolle nyt ryhtyisimme myymään, niin mitä sitten tapahtuisi, voisi tulla toinen ja kolmaskin ostaja ja voi voi, rauhamme olisi mennyttä."

Why did I get so dispirited? Well, simply because I noticed that we have some excellent yarn and wool products and producers here in Finland, but buying them is really strenious. You have to join a yarn club, follow the updates from blogs, send emails, make phone calls, ask around, have the patience to wait, make compromises, know what and where to look for stuff. Business skills seem to be completely an unknown term in this sector. I feel as if I would be standing in the middle of a market square with my purce full of money and screaming: "please, sell my some yarn!!!". And nobody does. All they seem to do is to confab at their vendours' booths and sigh: "oh how bad the business is; oh no, now if we sell yarn to that woman over there, then what would happen next? There would be another buyer and then another, and, oh no, our peace and quiet would be eternally gone."

Ukko sock yarn by Riihivilla, here in a red shade
dyed with madder and cochineal.

Onneksi olen jo kauan sitten löytänyt omat luottopajani: Petäjävedellä sijaitsevan Utunan ja Perniössä sijaitsevan Riihivillan. Kummankin putiikin tuotteet ylittävät kirkkaasti omat, mielestäni kohtuulliset laatuvaatimukset. Lisäksi vielä asiointi sujuu, värit ovat houkuttelevia, konseptit kirkkaita ja omaperäisiä.

Luckily I have long since located my trusted yarn shops: Utuna located in Petäjävesi, and Riihivilla located in Perniö. Both shops offer products that excell at fulfilling my humble requirements. In addition, shopping has been made easy; the colours are tempting; and the business concepts are cristal clear and idiosyncratic.

Pieleen mennyt nettiostosreissuni otti niin aivoon, että kaivoin lankakorista yhden vyyhdin Riihivillan punaista Ukkoa ja loin silmukat Judy Sumnerin kirjasta Knitted Socks East and West löytämääni Karate-mallin. Sekä langan väri että mallin nimi sopivat täsmällisesti fiiliksiini. Kiai!

I was so annoyed about my failed shopping experience that I dug a skein of Riihivilla's red Ukko sock yarn and casted on for a pair of Karate socks from Judy Sumner's book Knitted Socks East and West. Both the name of the pattern and the colour match my mood. Kiai!

Naminami, hyi häpeä / Yum-yum, and shame on you

Handu's Silkkimerinohuivilanka
(Silk and merino wool scarf yarn)
waits to be weaved into a scarf

Osastossa Nolot tunnustukset raportoitavana seuraavaa:

• vaikka olen lankapaastolla, ostin kahden puserollisen verran lankoja (juu, kaksi arvokasta pussukkaa), koska ne langat olivat kerrassaan mahtavan houkuttelevia;
• vaikka olen (yhä) lankapaastolla, ostin lisäksi (juu, edellisten hankintojen päälle) lisää lankaa, koska himoitsen päästä taas kutomaan kangaspuilla ja vankistamaan kudontataitojani ja tarvitsin sopivaa loimilankaa lankakorin pohjalle unohtuneelle Handun Silkkimerinohuivilangalle.

Pertaining to the topic Embarrassing Confessions, I must report the following:

• although I'm on a yarn diet, I bought yarn for two pullovers (yes, not just one, but two precious bags), because the yarns in question were just so reallyreallyreally temptingly lovely;
• although I'm (still) on a yarn diet, I bought, in addition to the previous purchases (yes, you read it correctly, in addition), some more yarn because I'm just longing to weave and to strengthen my skills in that area, and I needed a matching yarn for the warp for weaving with the forgotten Handu's Silk and merino scarf yarn. 

Hyvin menee heikkoluontoisella. Eihän minun pitänyt ostaa yhtään lisää lankaa, ei viime kuussa, ei tässä kuussa, eikä koko keväänä. Lankaa on vaikka lampaat söis, sanoisi minun mummivainaani.

Weak minds go strong. I wasn't supposed to buy any yarn, not last month, not this month, nor during the whole spring term. There's enough yarn to feed the sheep, would my late granny say.

Sarah Tweed by BC Garn
shade nro 27 Gold

Mutta voi tätä langenneen nautinnon määrää! Tämä kultakasa on BC Garnin uutta silkkivillasekoitetta Sarah Tweediä, sävy on numero 27 Gold. Näppituntumalla lanka on hyvin laskeutuvaa, muttei aivan tunnottoman lötköä. Tiheydeksi näyttäisi tulevan 3.0 mm:n puikoilla jotain luokkaa 18 s / 10 cm. Sekä langan väri, loistokas kiilto että neulostekstuuri vie ajatukset renessanssiajalle. Skissailen langasta tunikaa, jossa olisi avara pääntie, pientä pussitusta hihoissa ja verkkoneulosta somisteena.

But I must say that the payoff of a succumb is a stellar fulfillment! This pile of gold is a silk-wool mix called Sarah Tweed by BC Garn in shade number 27 Gold. The first touch gives an impression that the yarn would yield to something with a good drape but not completely numb and limber. My swatch is telling that the gauge will be around 18 sts / 10 cm with needles no 3.0 mm. Both the shade, the regal lustrousness, and the texture induce to an association with the Renaissance.  I'm sketching a tunic that would have a scoop neckline, some sort of puff sleeves, and net stitch embellishements.

Riveting by Kolláge Yarns
shade nro 7901 Storm Denim

Toinen hankintani on sekin uutuuslankaa: Riveting by Kolláge Yarns. Lanka on tuotettu kierrätetyistä farkuista. Päädyin sävyyn 7901 Storm Denim, joka on juuri täsmälleen oikea kauhtunut ja haalistunut farkunsininen. Tästä haluan tehdä klassisen v-aukkoisen palmikkovillatakin. Lanka oli varsin kallista, joten mallin valinnassa pitää käyttää tavallista suurempaa harkintaa.

My other purchase is also a season's novelty: Riveting by Kolláge Yarns that has been produced of recycled blue jeans. My choice of shade was for number 7901 Storm Denim which is the exactly right shade of really old, faded and worndown blue jeans. My plan is to knit this into a classical, v-neck cabled cardigan. The yarn is quite expensive, so I need to be very careful with my pattern search.

On the road

Viikonlopuksi tuli äkkilähtö Lontooseen, kuopus pyrkii sinne opiskelemaan ja yliopiston kutsu haastatteluun ja portfolion esittelyyn tuli viikon varoitusajalla. Hän halusi minut mukaansa, joten räjäytin eläkesäästötilini, ostin vähemmän edulliset lentoliput ja nappasin mukaan työn alla olevan Circular Shrug -nutun. Neulon sitä jo varmaan yli vuoden 'marinoituneesta' Rowanin Kid Silk Haze -langasta.

Circular Shrug with Kid Silk Haze
in shade Blackcurrant (the photo shows
the colour incorrectly, it's not as purple as this
but rather a deep burgundy)

I was on a hasty trip to London over the weekend. My youngest has applyed to a local university and they invited her to come over for an interview and to show her portfolio but gave only a week's notice. She wanted me with her, so I exploded my pension budget, bought the not-so-cheap flight tickets, and grabbed the Circular Shrug project with me; I knit it with Rowan's Kid Silk Haze that has been 'marinated' for over a year.

Nuttu oli hyvä matkaneule: kevyt kuljettaa ja helppotekoista kuin mikä. Ainoa ongelma oli langan väri. Tumma mustaherukan sävy imee kaiken valon, ja jos ei ollut tarkkana, 1o, 1n -pohjainen puolipatentti tuppasi menemään vähän väliä pois rytmistä.

The shrug was a really good on-the-road project: very light to carry and really easy to work on. The only problem came with the shade of the colour. The dark blackcurrant colour doesn't reflect any light, so I needed to be really careful not to mess up with the stitches even though the pattern is a simple k1p1 based mock ribbing.

Saa nähdä, mitä tästä tulee, oletettavasti kuitenkin jonkinlainen kepeä villatakki yöpaidan topin päällä pidettäväksi. Malli on mielenkiintoinen, taiteltava hässäkkä. Lankaa on yhteensä 3 kerää, 1,5 kerää on nyt käytetty, ja haluan nuttuun myös hihat. Toivottavasti lanka riittää.

Let's see what this project will turn into. I'm aiming at getting a light, soft and airy sort of a cardigan to be worn over the tank top of my pajamas. The pattern is interesting as it's basically a rectangular that will be folded into a garment. I have 3 balls of Kid Silk Haze, and a half has been already used, and I want to make sleeves as well. I just hope not to run out of yarn.

Westfield London interior

Lontoo oli ihanasti ennallaan. Kevät oli jo saapunut, ensimmäiset kukat ja linnunlaulu ilahduttivat ja piristivät. Shoppailla en ehtinyt, mitä nyt äkkiä kotimatkalla pistäydyimme valtavassa Westfieldin kauppakeskuksessa hakemassa uutta luettavaa. Foylesin kirjakauppa ei valitettavasti myy lehtiä, eikä Heathrown kolmosterminaalin WHSmithiltäkään saa neulelehtiä, joten ne jäivät ensi kertaan. Ja uskokaa tai älkää, Westfieldissä ei ole ainoatakaan lankakauppaa! Tällä reissulla oli kuitenkin tärkeintä olla hyvä, kannustava ja huolehtiva äiti, eikä niinkään tehokas neuleshoppaaja. Sen suhteen, miten yliopiston väki suhtautui lapsen cv:hen ja portfolioon, olimme vakuuttuneita, että minun lanka- ja neulelehtishoppailuuni tulee Lontoossa runsaasti uusia tilaisuuksia.

London was wonderful as always. The spring had already arrived there, the first spring flowers were blooming and the birds were singing which cheered me up a lot. I didn't have time to do any shopping, but on the way to our London home, we popped in the vast Westfield mega mall to grab some new books. Unfortunately, Foyles bookstore doesn't sell any magazines, and the WHSmith shop at Heathrow Terminal 3 doesn't carry any knitting magazines, so I had to leave that for the next visit. And believe it or not, Westfield does not have a single yarn shop! This time, however, my job was to be a good, supportive and encouraging mother rather than an efficient knitter-shopper. In terms of how the university reflected on my child's cv and portfolio, we were sure that there'll be plenty of opportunities for me to cover that area in London in the future.

Mitä opin eilen / What did I learn yesterday

1. "Älä koskaan pidä villaa kaulan ympärillä", toteaa ranskalainen näyttelijä Michèle Laroque Marie France -lehden uusimman numeron (février 2011) haastattelussa otsikolla Kauneuden salaisuudet. "Villa turmelee ihon. Kiedo kaulaasi sen sijaan puuvillaa tai silkkiä." Voi voi, Michèle-kulta, kokeilisit kietoutua tähän Honkarinteen suomenlampaan karitsanvillaan, josta neulomaani Terra-huivia olen kantanut jo toista viikkoa lähes yötä päivää ympärilläni. Ihoni näyttää kukoistavalta, ja uhraan mieluummin säkenöivän kauneuteni (hekoheko) kuin luovun tästä ihanuudesta.

1. "Never wear wool next to your skin", says Michèle Laroque, a French actress, in the Secrets of Beauty interview in the latest Marie France magazine. "It will ruin the skin. Slip yourself rather in a scarf made of silk or cotton." Oh, dear Michèle darling. You should try to wrap yourself into this Terra shawl I made from Honkarinne baby Finnsheep and which I have worn almost non-stop for nearly a fortnight now. My skin looks as lovely as ever, and I rather sacrifice my breathtaking beauty (haha!) than give up this luxury.

2. Älä jumitu lukemaan Ravelryn keskusteluja etenkin jos aiheena on sukat, sukkalanka ja sukkien käyttö. Tietäjiä tuntuu riittävän, oppisuuntia samaten, joten ei maksa vaivaa ottaa osaa keskusteluun, etenkin jos et ole ollenkaan vakuuttunut yhtään mistään universaalista hyvä-parempi-paras-hierarkiasta. Puoluerajat näyttäisivät nyt kulkevan paksulanka- ja ohutlankasukkaihmisten välillä; toinen jakolinja kulkee siinä, käytetäänkö villasukkaa paljaassa jalassa vai pitääkö välissä olla jonkinlainen puuvillasukka.

Yarn: Nutu by Utuna in shade Lempi
(85 % kainuunharmas, 15 % nylon)
Needles: 2.0 mm
Gauge: 26  sts / 10 cm
Pattern: my own,
ribbing with Eyelet Mock Cable Rib,
knitted 2 socks at the same time
from the toe up

2. Don't get stuck in reading the Ravelry group discussions especially if the topic is socks, sock yarn, or how to use socks. There are currently so many wise guys around, and the same applies to schools-of-thought, so don't bother to share your thoughts especially if you are not convinced of the existence of any universal good-better-best-hierarchy. The demarcation line now seems to run between those who prefer thin sock yarn and those who prefer a thicker, worsted weight yarn. Another border runs at the burning question, whether you can use a knitted sock on a bare foot or should you use some sort of a cotton sock underneath. 


3. Neulo sukkia ja käytä niitä niin kuin tuntuu hyvältä, koska villasukat pitävät sinut lämpimänä. Tein uusimmat sukkani minulle uudesta Utunan Nutu-sukkalangasta ja niistä tuli superhyvät. Istuvuus on aivan nappi, väri on kaunis, syvä sammaleen tai havun vihreä, ja lanka on juuri sopivan paksua sekä neuloville käsilleni että jaloilleni.

3. Knit socks and use them as you like because woollen socks keep you warm. My latest pair is knitted from Utuna's Nutu sock yarn which was a new yarn for me. They turned out just perfect. The fit is spot on, the colour is a lovely, deep shade of moss or conifer green, and the yarn thickness is just right for both my knitting hands and my feet.