Joulumieltä / Christmas spirit

Pelastusarmeijan Joulupata-keräys on käynnissä, ja keräys pyörii myös verkossa. Neulelehti Ullan lukijana ja käyttäjänä ilahdutti huomata, että Joulupata-keräykseen oli perustettu potti myös Neulelehti Ullan ystäville. Osallistuin keräykseen 10 eurolla, toivottavasti sinäkin tulet mukaan.

The Salvation Army has started its annual Christmas pot donation campaing that is also on the internet. As a reader and user of Ulla knitting magazine, I was happy to notice this morning that there's a specific group pot for friends of Ulla. I took part with 10 euros, I hope you join me.

Ja siitä tuli hame! / And it became a skirt!

Hameet ovat oikeastaan mukavimpia vaatekappaleita mitä tiedän. Se, mihin kaupan hameissa olen pettynyt, on pitkälle paksupolviselle naiselle väärä pituus, liika tätimäisyys, harppomisen estävä kapeus tai sitten yliampuva hörhelöisyys. Selkeys, hauskuus, reippaus ja naisellisuus - siinä toivereseptini lempihameelleni.

Kun kaupan valikoimista ei ole toiveitteni hamosta löytynyt, päädyin tekemään hameeni itse. Samalla tuli testattua Garment Designer -ohjelmaakin, hyvin toimi! Lankana on suomalainen villapellavalanka Wolli, joka kestää hyvin kulutusta ja on olemukseltaan karkean robusti, pesukoe pesukoneen villaohjelmallakin tuotti hienon tuloksen. Valitsemani ruskeanvihertävä sävy Vilja tuo mieleen suomalaispeltojen kypsät ja syvät turpeiset maavärit ja näin talvella, heinät, kaislat, kivet ja puunrungot.

Hameessa käytetään Wolli-langan kahta vahvuutta. Varsinainen hame ja pieni 'tuluskukkaro' ovat paksumpaa Wollia, vyötärön kiristäjänauha on ohuempaa Wollia samassa sävyssä.

Hame on malliltaan maltillisesti viistottu "kuuden kaitaleen" hame, ja se neulotaan vyötäröltä alaspäin pyörönä (loin 136 s). Vyötäröllä on 7 cm korkea joustinneuleinen 2o, 2n -resori, jonka puolivälissä on 44 pujotusaukkoa vyönauhalle. Hameosa neulotaan sileänä neuleena pyöröneuleena kaikki krs:t oikein. Lisäyskohtia on 6/kerros, lopullinen silmukkamäärä on 186 s. Lisäykset eivät erotu neulepinnasta, ne tehdään neulomalla silmukka ensin etukautta ja sitten takakautta oikein.  Helmaan tein pienen rimssun: 1o, 3n joustin laajenee vähitellen 7 o, 3n -rytmiin.

Voilá!

Skirts are, in fact, the most comfortable garments I know. What I have been disappointed about with skirts, is that I haven't been able to find any decent skirts in the shops. They're all either too short for a tall woman with fat knees, too ladylike, too narrow to let me stride about freely or just too prissy. When speaking of skirts, I opt for simpicity, fun, casuality and femininity.

When it became evident that the commerial skirt business cannot provide me with a skirt, I decided to make one myself. At the same time, the project gave an opportunity to test my Garment Designer -programme; what a great tool! The yarn is a Finnish wool & linen yarn called Wolli that is quite durable and has a nice, robust touch and look. Besides, a test spin in the washing machine's wool program turned out just fine. The chosen colour called Vilja (grain) reminds me of the ripe, autumny and peaty colours of the Finnish country landscape; or now in the winter time, the browns of reeds, stones, grass and tree trunks. 

I used the two available thicknesses of the Wolli yarn. The skirt and the small purse attached is knitted with the sport/aran weight Wolli, the I-cord waist belt is knitted with the fingering weight Wolli in the same shade.

The design has very simple and basic 6-piece construction with modest increases towards the hem; the skirt is knitted in the round from the waist down (CO 136 sts). The waist is k2 p2 ribbing, height c. 7 cm, in the middle there's a row of 44 holes for the I-cord belt.  The actual skirt is knitted with stockinette stitch (knit all stitches); there're 6 increase points; the final amount of stitches at the hem is 186. The KFB increases used are invisible. For a finishing touch, I did a frill at the hem: k1 p3 ribbing was broadened into k7 p3 rythm.

Älä pelkää pimeää / Don't be afraid of darkness

Kaamos syö valon, valon puute syö värit. Kuitenkin, yllättävää kyllä, hämärään ja harmaiseen pilviverhoon kääriytyneestä luonnosta löytyy uusia sävyjä. Kostea ilma nostaa esiin puiden runkojen ruskeat, niitä peittävien jäkälien turkoosit, sinnittelevän ruohon vihreät. Lepän urpujen viininpunaisen, oksan oliivinvihreän ja käpyjen tumman nutrianruskean havaitsee vain kun mitään muuta katseltavaa ei ole.

Iltahämärän saavuttua ei mikään ole kodikkaampaa kuin sytyttää kynttilät, avata radio ja istuutua sohvan nurkkaan neulomaan jotakin ihanaa, pehmeää ja lämmintä. Erityisen nautinnollista on ollut neuloa Ilun Handun tuottamasta, käsinvärjätystä 100 % kashmirlangasta pientä, yksinkertaista huivia.  Lacy Baktus osoittautui überyksinkertaiseksi ja nopeaksi projektiksi, lopputulos on aivan ihana. Ilun langan värityksen nimi on Ei ole sellaista pimeää. Aivan niin, ei ole pimeää. Valo on vain hetken jossain toisaalla.

Kuoroni Kaari-ensemble lauloi viime jouluna Karin Rehnqvistin viiltävää teosta Var inte rädd av mörkret. Ty mörkt är allt som ljuset med bävan längtar till, ty ljyset vilar där, var inte rädd för mörkret som ljuset hjärta bär, sanotaan laulussa. Pimeys kantaa valon sydäntä. Pimeydessä valo on vain lepäämässä.

The lightless days of the Finnish winter time eat up all colours. Surprisingly enough, nature wrapped in grey covers of clouds and dusk shows completely new shades. The humid air lights up the browns in tree trunks, the turqoises of lichens growing on trees, the greens of the grass still fighting against the approaching winter. The burgundy of the catkins of alder, the olive green of its twig, and the deep nutria brown of its cones come visible when there's nothing else to heed.

In the twilight, there's nothing more cosy than to light a candle, turn on the radio and sit down on the sofa to knit something magnificient, soft and warm. Ilun Handu's hand-dyed 100 % kashmir has been an especially rewarding yarn; Lacy Baktus an equally pleasent, quick and simple project. The name of Ilu's colourway is "There is no such darkness". Exactly. it is just that the light resides elsewhere for a moment.

My choir Kaari-ensemble performed Karin Rehnqvist's touching composition Var inte rädd av mörkret (Don't be afraid of darkness) during the Christmas season last year. Don't be afraid of darkness. For darkness is what light dreads, for light is just resting there, for darkness bears light's heart. Indeed, darkness bears light's heart. Light is just resting there in the darkness for a moment.

Lisää kellervää katajasta / More yellowish from juniper

Lapsi toi maalta muovikassillisen pieniä katajanoksan pätkiä äidille värjäyskokeiluihin. Otin niistä puolet likoamaan, liotin 3 vuorokautta ja sitten keitin värilientä noin tunnin. Unohdin kattilan ulos viikoksi, värjäys 9.9.2009 esipuretettuihin lankoihin (10 % aluna, 5 % viinikivi), värjäysaika n. 1 h, langat samat kuin järviruokokokeilussa (kuvassa vasemmalta oikealle):

• Villa Laurilan suomenlampaan villa, luonnonvalkoinen, tex 180 x2, 13 g
  
• Villa Laurilan sukkalanka, suomenlampaan villa 85 %, nylon 15 %, vaaleanruskea, tex 140x4, 11 g
  
• Villa Laurilan kainuunharmas, tummanharmaa, tex 140x3, 17 g
• Villa Laurilan laamasilkki, 30 % laama, 35 % silkki, 35 % suomenlammas, vaaleanruskea, tex 140x2, 8 g

Jälleen kerran paras tulos tuli luonnonvalkoisella villalla (pehmeä keltainen) ja laamasilkillä (vaalea pähkinänruskea), mutta myös kainuunharmas-langan harmaasta tuli kauniin metsäisen vihreä.

My dear child brought her mother a bagful of juniper stems from her trip to the countryside to experiment with. I took half of them, soaked for 3 days, then cooked for an hour. I forgot the pot on the terrace for a week, dyed on 9 Sep 2009 using premordant yarns as with reed flowers. Below is a picture that illustrates the basic resemblance of colour between juniper (below) and reed flowers (above). Juniper gave deeper and a bit more brownish colour.

Again, llama silk blend (light nut brown) and the natural white wool (soft yellow) worked out the best, but with juniper, also the Kainuunharmas grey turned into a not so bad soft woodland green.

Kellervää järviruo'on röyhyistä / Yellowish from reed flowers

Mielenkiintoista! Varaston katosta pari vuotta roikkunut kimppu järviruo'on röyhyjä tuotti perisuomalaista kellanvihreää. Tein tavallisen esipuretuksen (10% alunaa + 5 % viinikiveä lankojen kuivapainosta). Liotin röyhyjä 3 vrk, keitin röyhykeittoa noin tunnin ja annoin sopan jäähtyä.

Värjäsin 4.9.2009 pienet kerät (värjäysaika n. 1 h); pohjalangat olivat seuraavat (kuvassa vasemmalta oikealle, alla näkyy pätkät alkuperäistä, värjäämätöntä lankaa):

• Villa Laurilan suomenlampaan villa, luonnonvalkoinen, tex 180 x2, 12 g
  
• Villa Laurilan sukkalanka, suomenlampaan villa 85 %, nylon 15 %, vaaleanruskea, tex 140x4, 12 g
  
• Villa Laurilan kainuunharmas, tummanharmaa, tex 140x3, 13 g
• Villa Laurilan laamasilkki, 30 % laama, 35 % silkki, 35 % suomenlammas, vaaleanruskea, tex 140x2, 9 g

Luonnonvalkoinen villalanka tuotti oikein kauniin keltaisen, samoin laamasilkistä tuli kaunis oliivinvihreä. Kainuunharmas ja sukkalanka menivät vähän likaisenkeltaisiksi.

How very interesting! A bouquet of reed flowers that had been forgotten in the larder for a couple of years gave very Finnish greenish yellow. I used a standard premordant (10 % alum, 5 % creme of tartar of yarn's dry weight). I soaked the reed flowers for 3 days, then cooked the reed soup for about an hour and let it cool down. Next day, on 4 September 2009, I dyed small hanks of the following yarns (from left to right in the photo; a strand of undyed yarn can be seen below the hanks):

• Villa Laurila, pure finnsheep wool, natural white, tex 180 x2, 12 g
  
• Villa Laurila, sock yarn, finnsheep wool 85 %, nylon 15 %, light beige, tex 140x4, 12 g
  
• Villa Laurila, Kainuunharmas wool, natural grey, tex 140x3, 13 g
• Villa Laurila, llama silk blend, 30 % llama, 35 % silk, 35 % finnsheep wool, light beige, tex 140x2, 9 g

The natural white wool came out quite beautifully with a tone of soft yellow. Likewise, the llama silk blend came out great with a nice olive green tone. The grey Kainuunharmas and the beige sock yarn turned into a bit dirty yellowish green (or greenish yellow).

Annalan kasvivärjäyskurssin saalis • Results from plant dyeing course at Annala

Sain vihdoin toteutettua pitkäaikaisen haaveen: osallistuin 26. - 27.8.2009 Hyötykasviyhdistyksen järjestämälle kahden illan kasvivärjäyskurssille Annalan puutarhassa. Kuvassa on ensimmäinen osa tuloksista (kaksi vyyhtiä jäi likoamaan vielä väriliemeen, haen ne tällä viikolla).

Kaikki langat puretettiin alunalla (10% langan painosta) ja viinikivellä (5 %) samaan aikaan värjäyksen kanssa (samanaikaispuretus). Kasvit revittiin pieniksi ja jätettiin vuorokaudeksi veteen likoamaan ennen värjäystä. Seuraavana iltana, liotuksen jälkeen, väriliemiä keitettiin kasveineen n. 1 tunti. Tämän jälkeen kasviaines siivilöitiin pois ja väriliemi jäähdytettiin. Langat pestiin ja lämmitettiin väriliemen lämpötilaan. Kukkavärjäys kesti vain noin 30 minuuttia. Värjäyksen jälkeen langat jäähdytettiin väriliemessä ja huuhdeltiin pienellä etikkalisäyksellä.

Vasemmalta oikealle:

• dahlian kukat + valkoinen villalanka, väriliemeen lisättiin värjäyksessä vähän ammoniakkia
  
• samettikukka + valkoinen villalanka
• samettikukka + vaalean harmaa villalanka
• samettikukka + koirankarva-villalanka
• samettikukka + harmaa villalanka
  

I finally had the chance to fulfill a long-time dream: on 26-27 Aug 2009, I participated on a two-evening plant dyeing course organised by Association of Useful Plants at Annala gardens.
The 1st set of the results are in the photo (the 2nd part are still drying at Annala; I'll fetch them later).

We used simultaneous alum and creme of tartar mordant for all the yarns (10% alum and 5% creme of tartar of the dry weight of the yarn). We chopped the plants in pieces and left them soak for 24 hrs. Next evening, after the soak, we cooked the plant soups for c. 1 hour and then, removed the plants from the dye and let the dye cool down. The yarns were washed and warmed up to the temperature of the dye. The dyeing process with flowers took only about 30 minutes after which the yarns were cooled down in the dye and carefully rinsed with a quick squirt of spirit vinegar.

From left to right:

• dahlia flowers + natural white wool yarn; a small amount of ammoniac was added to the dye during the process
  
• French marigold (Tagetes patula) + natural white wool yarn
• French marigold + light grey wool yarn
• French marigold + dog-wool yarn
  
• French marigold + grey wool yarn